SÄILÖTTYJÄ UNELMIA 2.10.2012 klo. 17.30

SÄILÖTTYJÄ UNELMIA on kotimainen dokumenttielokuva siitä, miten teollisesti tuotettu elintarvike päätyy suomalaisen ruokakaupan hyllylle. Elokuva seuraa yhden säilykepurkin uskomatonta yli 30 000 kilometrin matkaa alkaen Brasilian malmilouhoksilta ja kiertäen lukuisten eri tuotantomaiden kautta purkittamoon Ranskaan.

Ennen kaikkea elokuva kertoo eri maissa tuotantoon osallistuvien ihmisten elämästä ja unelmista. Jokaisen valmiin tuotteen takaa löytyy lukemattomia työtätekeviä käsiä, ja säilyketölkki nouseekin monikulttuurisen Euroopan metaforaksi.

Valtakunnallisella Luomuviikolla 40 elokuva esitetään 2.10. tiistaina klo. 17.30  Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa. Tervetuloa, ei sisäänpääsymaksua!

Esittelyssä Kuhilaan sihteeri Liisa Mattila

Olen ollut Kuhilaan sihteerinä alkuvuodesta 2012. Järjestökokemusta minulla ei juurikaan ole, joten opettelua on ollut. Mukaan lähdin mielenkiinnosta.

Teimme sukupolvenvaihdoksen vanhempieni kanssa 2009 ja nyt olemme mieheni kanssa jatkaneet tilan luomuviljelyä. Viljelemme tilalla viljoja, öljy- ja palkokasveja sekä mustaherukkaa.

Tilamme yhteydessä on pieni puoti, jossa myyn suomalaista luomukosmetiikkaa, koruja ja koriste-esineitä sekä oman tilan jauhoja. Kosmetiikka on myös myynnissä nettikaupassa www.puotimaalla.fi.

Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten vapaa-ajanongelmia ei pääse muodostumaan. Harrastan liikuntaa ja käsitöitä ja nyt tietenkin myös Kuhilaan juoksevien asioiden hoitoa.

Tapaamme Sanna Hentun

Pauliina Ääpälä ja Sanna Henttu (oik.)

Kuusankoskella Valtakadun varrella on vuoden  2011 huhtikuusta  alkaen toiminut ekokampaamo IlonPilke.  Yrittäjinä viihtyisässä kampaamossa toimivat  Sanna Henttu ja Pauliina Ääpälä, joka opiskelee parhaillaan  ekokampaajaksi.

Sanna, mikä sinut innosti ryhtymään ekokampaajaksi?

Kampaajan työssä käsitellään melko paljon haitallisia aineita ja heti pari vuotta alalla työskenneltyäni aloin miettiä, haluanko työskennellä näiden aineiden kanssa vielä useita vuosia vai voisinko myös työssäni alkaa toteuttaa ekologisia arvojani. Selvitin missä ekokampaajaksi voi opiskella ja hain koulutukseen.  Ekokampaajaksi opiskelin Helsingissä Prakticumissa.

Miten ekokampaamon palvelut poikkeavat tavanomaisen kampaamon tarjonnasta?

Meidän liikkeessämme saa toistaiseksi molempia palveluja, olemme rajanneet ekopalveluille erillisen tilan. Ekokampaamopuolen värit ovat kasvivärejä ja lisäksi käytämme savea, yrttejä, öljyjä, merilevää, punaviiniä, käpyjä ym. luonnon antimia. Käytännössä kaikki on sellaista, jota voi myös syödä.  Monesti ekokampaamoista saa myös energialeikkauksen, joka on kokonaisvaltainen, rentouttava leikkaus. Siinä tehdään ensin intialaistyyppinen päänhieronta ja sen jälkeen leikataan harmoninen, ehjä leikkaus. Leikkauksen aikana onkin lupa olla hiljaa ja rentoutua, nauttia hetkessä olemisesta.

Onko jotain käsittelyjä, joita ekologisilla tuotteilla ei voi tehdä?

Hiusten vaalennukset ,  permanentit  sekä ripsien ja kulmien kestovärjäykset ovat sellaisia, joita näillä ekologisilla tuotteilla ei voi tehdä.

Viime aikoina on ollut esillä hiusvärien terveyshaitat. Onko se lisännyt ekologisten värjäysten kysyntää?

Kysyntä on kasvanut tasaisesti liikkeemme avaamisesta saakka. Mitään varsinaista piikkiä ei viime aikojen uutisoinnin vuoksi ole ollut, tosin on huomattavissa, että myös miehet ottavat parturissa käydessään hiusvärien terveyshaitat puheeksi, vaikkeivät itse hiuksiaan värjäisikään. Samoin vanhemmat miettivät lasten ja nuorten hiusten värjäämistä. Lasten ja nuorten hiusten värjääminen onkin alue, jossa on tärkeää tehdä valistustyötä aiheesta.  Emme värjää alle 16-vuotiaiden hiuksia muilla kuin kasviväreillä (joskus poikkeuksellisesti on ollut pari asiakasta joille olemme tehneet raitoja vaalennusaineella,  koska raidoittaessa aine ei mene iholle ja harvemmin myöskään allergisoi).

Sanna, kuinka ekologisuus ja luomu tulivat sinun elämääsi?

Innostuin joogasta ja sitä kautta kasvisravinnosta, luomusta ja vähitellen ekologisuus tuli yhä tärkeämmäksi osaksi omaa elämää. Nyt on ihanaa kun voin myös työssäni toteuttaa arvojani yhä enemmän. Jännittävää nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Kiitos, ja onnea ja menestystä edelleen pian vuoden täyttävälle IlonPilkkeelle!

Tapaamme Marttilat

Juho, Minna ja Jari Marttila

Elimäen Hongistossa Marttilan tilalla on 1990-luvun alusta ollut isäntänä Jari Marttila, joka Minna-vaimonsa kanssa siirtyi luomuviljelyyn muutamaa vuotta myöhemmin.  2008 perustettiin maatalousyhtymä, kun perheen Juho-poika tuli mukaan. Marttilan pellolla laiduntaa komeaa limousine-rotuista lihakarjaa, joka on ollut luomua parin vuoden ajan. Marttilat kasvattavat emolehmäkarjaa, jolloin sonnivasikat menevät välitykseen.

 Puolet peltoalasta on vuosittain heinällä, tänä vuonna pelloilla on kasvanut härkäpapua, ruista ja kauraa, ensi vuonna pellavaa, kauraa, mallasohraa, vehnää ja ruista, Jari kaavailee.  Marttilat suosivat vanhoja luomulajikkeita,  esimerkiksi  ´Ukko´-härkäpapua ja ´Ryhti´-kauraa.  Säilörehua tulee oman karjan tarpeisiin yllin kyllin, härkäpapu menee läheiselle luomulypsykarjatilalle.

Kävin kysymässä kuulumisia Marttiloilta marraskuisena päivänä.

-vasikoita vierotetaan parhaillaan ja sonnivasikat ovat menossa välitykseen luomutilalle, kertoo Jari.  Luomulihalla olisi enemmän kysyntää kuin mitä tarjota voidaan. Marttilat kertovat tyytyväisinä, että Iitissä toimiva Liha REM teurastaa nykyisin myös luomusti.

Juho saapuu paikalle kyntöhommista. Peltotyöt ovatkin pääasiassa Juhon alaa, kun taas Minna hoitaa tilan paperityöt ja karjan. Jari tekee kaikkea niin pelloilla kuin karjankin parissa. Juho on sisäistänyt luomuviljelyn nuoresta pitäen, Minna ja Jari tekivät ratkaisun tilan siirtämisestä luomuun.

-ensi alkuun sitä ajatteli kannattavuutta, mutta luomukursseilla tieto ja innostus kasvoi ja luomusta tuli enemmän ideologinen asia, Minna miettii. Viljelyn myötä perheen omat ruokatottumukset ovat muuttuneet ja Minnan keittiössä luomuruoka on vahvasti mukana.

Mitä luomuviljely on teille antanut?

-luomuviljely on erittäin mielenkiintoista, koska maa täytyy todella tuntea osatakseen viljellä.  On myös hienoa tuntea muita luomuihmisiä, joiden kanssa tuntee yhteenkuuluvuutta, Minna miettii.

Lämmin syksy sai härkäpavun tuottamaan toista satoa.

                                                                                         (TH)